Asiakkaan ja potilaan oikeudet käyttää suomea tai ruotsia terveyspalveluissa

Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia. Niiden tarkoituksena on turvata henkilön mahdollisuutta käyttää omaa kieltään, eli joko suomea tai ruotsia, julkisissa palveluissa. Mutta toteutuvatko nämä oikeudet aina? Ja miten kielikysymykset huomioidaan jatkossa maakunnissa? Terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolait edellyttävät, että kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuoltopalvelunsa suomen ja ruotsin kielellä …

Terveyskeskuslääkärin urapolku koulutusylilääkäriksi

Jäin eläkkeelle lokakuun ensimmäisenä päivänä 2018. Taakse jäi 45 vuotta lääketiedettä. Aloitin opiskelun Helsingin yliopistossa syksyllä 1973. Edellisenä vuonna kansanterveyslaki oli tullut voimaan. Kunnanlääkäristä tuli terveyskeskuslääkäri, virkamies. Samalla arvostus putosi monta pykälää alaspäin.  Opiskelua aloittaessani elettiin lääkäripulan aikaa. Ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan lyhentämällä kandikoulutusta vuodella. Opiskelun alku oli todella rankka. Puolentoista vuoden kuluttua kukaan kurssilaisista ei …

Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttaja ohjausosaamisen ammattilaisena

Yleislääketieteen erikoislääkäristä on moneksi. Hänen puoleensa käännymme vaivassa kuin vaivassa. Hän kulkee rinnallamme eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa kannustaen, seuraten ja hoitaen. Yksi yleislääketieteen erikoislääkärin tehtävistä ei kuitenkaan aina näy potilaille tai kaikille kollegoille. Nimittäin erikoistuvien lääkärien ohjaaminen. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus oli monen nykyisen erikoislääkärin oman erikoistumisen aikana lähinnä työn tekemistä. Edelleen joskus törmäämme ajattelutapaan, että nuori …

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma – pakkopullaa vai ihana leivos?

Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma laaditaan Terveydenhuoltolain mukaan valtuustokausittain. Siinä sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.  Parhaimmillaan järjestämissuunnitelman avulla tarkastellaan alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä sekä palvelutarpeen tilannetta sekä sovitaan alueen yhteiset kehittämistoimenpiteet seuraavalle valtuustokaudelle.  HUSin sairaanhoitoalueiden järjestämissuunnitelmat on jälleen päivitetty ja ne …

Mitenkäs täällä voidaan?

Sairaanhoitajat pitävät haastavasta, mielenkiintoisesta ja monipuolisesta työstään. Näin kuvaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja elokuun blogissaan jäsenistölleen viime vuoden lopussa tehtyä jäsenkyselyä.  Samaa kertoo 25- vuotisen uran vaativalla erikoisalalla tehnyt tuttavani, jonka kanssa vaihdoin loppukesän kuulumisia. Kyselin, miltä tuntuu paluu arkeen kesäloman jälkeen. Hän kertoi virkistyneensä, mutta totesi, että töiden taas alettua omasta itsestä huolehtiminen ja kesällä saavutetun …

Kuinka paljon yleislääketieteen erikoislääkäreitä tarvitaan?

Erikoislääkärikoulutuksen suhteen elämme mielenkiintoista aikaa – lähivuosina on tulossa suuria uudistuksia. Ehkä jo vuoden päästä valitsemme kullekin erikoisalalle soveltuvimmat erikoistujat. Ja jatkossa valmistuminen erikoislääkäriksi tultaneen arvioimaan osaamisen perusteella eikä kertyneen työkokemuksen ja tentin perusteella kuten tänä päivänä. Moni asia on vielä käytännön tasolla ratkaisua vailla. Alustavia suunnitelmia on jo tehty ja tehdään koko ajan. Me …

Elintapojen muutos – miten tuen siihen ammattilaisena?

Viimeisen vuoden aikana olen suunnitellut kaikenlaista: minun pitäisi aloittaa uusi liikuntaharrastus, minun pitäisi syödä säännöllisemmin ja minun pitäisi mennä aiemmin nukkumaan. Joko arvaatte, minkälaisia muutoksia olen saanut elintavoissani aikaan? En minkäänlaisia. Missä kohtaa mennään siis pieleen? Ajatuksessa pitäisi. Kun pitää jotain, motivaation juuret ovat usein ulkoisia ja silloin syntyy harvemmin tuloksia. Kun ihminen haluaa jotain, …

Terveyskylä ohjaa elintapamuutoksiin – Omahoito-ohjelma auttaa leikkaukseen valmistuvaa

Tiedämme, että elintavoilla ja perussairauksilla on merkittävä ennustusarvo leikkauksen lopputuloksen kannalta. Terveydenhuollossa onkin alettu puhumaan aktiivisesta jonotusajasta, kun potilas odottaa pääsyä sairaanhoidon operaatioon, kuten leikkaukseen. Aktiivinen jonotusaika perustuu ajatukseen siitä, että potilas voi olla aktiivinen osapuoli leikkaukseen valmistumisessa mm. elintapoihinsa vaikuttamalla. Terveydenhuolto tarjoaa potilaille työkaluja elintapojen parantamiseksi jo ennakolta. Tavoitteina voivat olla vaikkapa tupakoinnin lopettaminen, …

Entä jos?

Olkaa tehokkaampia, lyhentäkää vastaanottoaikoja, hoitakaa etänä ja siirtäkää tehtäviä muille ammattilaisille! Näin terveyskeskusten lääkäreitä on ohjeistettu parin viimeisen vuosikymmenen ajan. Ohjeita on satanut sitä enemmän, mitä suurempi lasku sairaanhoitopiiristä on kuntaan kilahtanut. Erikoissairaanhoidon kulut ovat puolestaan kasvaneet lisääntyviä potilasmääriä tutkimaan ja hoitamaan palkattujen lääkärien ja muun henkilöstön vuoksi. Monet perusterveydenhuoltoon koulutetut yleislääketieteen erikoislääkärit ovat poistuneen …

Miksi nuorten alkoholinkäyttö on kääntynyt laskuun ja mitä voimme oppia Islannista?

On ilahduttavaa, että nuorten suomalaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Kouluterveyskyselyn mukaan 15-16-vuotiaista nuorista 10 % oli ollut viimeisen kuukauden aikana todella humalassa vuonna 2017, kun vuosituhannen alussa määrä oli kaksinkertainen. Sama suotuisa trendi on nähtävissä useissa Euroopan maissa. Koska elintavat vakiintuvat nuoruusiässä ja alkoholi on edelleen tupakan ohella merkittävin riski terveydelle ja hyvinvoinnille, hyvän …