Mitä kannattaa tehdä?

”Preventiivisyyttä odotin enemmän”, oli erään vastavalmistuneen nuoren lääkärin kommentti kysyessäni palautetta terveyskeskusjaksosta, jota hän oli työpaikallani ansiokkaasti suorittamassa. Kuulijassa tämä herätti ensimmäiseksi kieltoreaktion ja yritinkin selitellä nuorelle kollegalle, miten hienovaraisesti me tiiviin sairausvastaanottotyön lomassa teemmekään erilaisia kansanterveyttä kohentavia interventioita.

Kommentti jäi kuitenkin pyörimään kiusallisesti ajatuksiini ja koin sen johdosta pienoisen heräämisen. Ennaltaehkäisyn tärkeydelle nyökytellään, mutta sen anti saattaa jäädä systemaattisuuden puuttuessa laihaksi. On päivänselvää, että meidän tulisi perusterveydenhuollossa erityisesti panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn niin yksilön terveyden kuin yhteiskunnallisten hyötyjenkin takia. Työ terveyskeskuksessa voi olosuhteiden pakosta olla tulipalojen sammuttamista ja joskus työmäärä tuntuu hallitsemattomalta, mutta juuri siksi prevention tulisikin olla perusterveydenhuollon toimintamalleissamme ykkössijalla. Sairauksien ennaltaehkäisy on mitä palkitsevinta työtä, mutta siitä pitää tehdä myös suorastaan loistokas tk-ammattilaisen identiteetin osa!

HUS Perusterveydenhuollon yksikössä toimii Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimi, jonka jäsenenä elokuussa aloitin. Tiimi on käynnistänyt Hyvä Kierre-projektin (www.hyvakierre.fi), jonka yksi ’kori’ on tupakoimattomuus ja Tupakoimattomana leikkaukseen- toimintamallin (TupLei) käyttöönotto HUSin alueella. Tupakkalaissa on asetettu tavoitteeksi tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen (alle 5 %) vuoteen 2030 mennessä (www.savutonsuomi.fi).  Erityisesti miesten tupakointi on vähentynyt tasaisesti (13 % vuonna 2017), mutta painottunut alempiin koulutusluokkiin lisäten terveyseroja entisestään.  Naisista tupakoi 10 %, mutta laskua ei ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raskaana olevista 14 % tupakoi alkuraskauden aikana ja vain puolet heistä lopetti tupakoinnin ennen synnytystä.

Suomessa kuolee 4000 ihmistä vuodessa tupakan aiheuttamiin sairauksiin ja määrällisesti tämä on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi rinta-, eturauhas-, paksu- ja peräsuolisyövän aiheuttamat kuolemat vuosittain (3100). Toki niissäkin tupakka on riskitekijänä. Tupakointi aiheuttaa yhteiskunnalle 1500 miljoonan euron välittömät ja välilliset kustannukset.  Tupakointi lyhentää elämää keskimäärin 8-10 vuotta.  Tautitaakka on järisyttävä ja kiistaton. Mitä siis kannattaa tehdä?

Vuosi sitten julkaistussa Käypä hoito-suosituksessa ”Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito” käydään ytimekkäästi ja helppolukuisesti asiaan liittyvät faktat ja annetaan myös käytännölliset suositukset. Suosituksen ydinviestejä ovat riippuvuuden tunnistaminen, kirjaaminen, kannustaminen vieroitukseen ja seurannan järjestäminen. Tukituotteita kannattaa käyttää. Motivoiva haastattelu on hyödyllinen työkalu.

Systemaattisella toiminnalla pääsemme tavoitteeseen jo ennen vuotta 2030. Päätyössäni Lohjan terveyskeskuksessa pilotoimme tämän syksyn aikana tehostettua Käyvän hoidon pohjalta tehtyä savuttomuushoitopolkua. Tulen mielelläni kertomaan terveyskeskuksiin savuttomuustyöstä sekä antamaan käytännön vinkkejä esimerkiksi koulutuksiin ja Tupakoimatta leikkaukseen -hankkeisiin liittyen. Ensi vuonna järjestämme preventio-aiheisen koulutuspäivän lääkäreille, jonka suunnittelu on nyt alkanut.

Oman työinspiraationi lähteitä ovat ne potilaani, jotka ovat onnistuneet jättämään tupakan ja väistämään monenlaiset tautimurheet. Mistä sinä inspiroidut?

Innostavaa syksyä kaikille!

 

Kaisa Sotamaa,

yleislääketieteen erikoislääkäriTerveyden ja hyvinvoinnin ylilääkäri,

Lohjan terveyskeskuksen apulaisylilääkäri

 

Kaisa Sotamaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *