Aiemmissa blogeissamme ja verkkotapaamisissa olemme käsitelleet terveyskeskustyössä tapahtuvan osaamisen arvioinnin valtakunnallista ohjetta. Se on saanut uuden ilmeen aivan hiljattain.
Arvioinnin tueksi kouluttaja tarvitsee luotettavaa tietoa (havaintoja) erikoistujan osaamisesta. Valtakunnallisesti sovitut ja päivitetyt havainnointivälineet ovat:
- vastaanoton havainnointi – näemme erikoistujan suoriutumisen vastaanotolla
- potilastapauskeskustelu– pääsemme jyvälle erikoistujan ajattelusta päätöksenteon takana
- yhteistyötaitojen arviointi – saamme työyhteisön näkemyksen yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoista
- potilaspalautekysely – saamme potilaiden kokemuksia erikoistujan suoriutumisesta (työväline tulossa kevään aikana)
Nämä havainnointivälineet soveltuvat vaihtelevalla tavoin eri osaamisalueiden ja niiden tavoitteiden havainnointiin. Osaaminen voi näkyä ja sitä voi kartuttaa monilla muillakin tavoilla.
Mitä muita arviointitapoja onkaan?
Arkinen aherrus terveyskeskuksessa tuottaa lukuisia keinoja osaamisen kartuttamiseen ja havaintojen tekemiseen. Keinot voivat olla niin toimintaan, tietämiseen kuin asenteisiinkin liittyviä. Eli erilaisia työtehtäviä, lukemista, keskustelua, harjoittelua yksin tai yhdessä kouluttajan, vertaisten tai työyhteisön kanssa.
Keväällä 2021 Perusterveydenhuollon 10-ottelija- kiertueemme työpajoissa ideoimme alueemme kouluttajien ja erikoistuvien kanssa erilaisia arviointitapoja ja keinoja osaamisen edistämiseksi työpaikalla. Työpajan tuotokset kokosimme osaamisalueittain Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen portfolioon (moodle.helsinki.fi). Listat eivät ole täydellisiä. Täydennämme niitä mielellämme käyttäjien kokemuksien ja ideoiden pohjalta.
Miten vinkkejä voisi hyödyntää käytännössä?
Tässä esimerkkinä johtamisen osaamisalue, jolla on kuusi osaamistavoitetta, joista kullekin on omat etappinsa.
Näin se voisi mennä käytännössä:
Erikoistuja ja kouluttaja sopivat tekevänsä arvioinnin johtamisen osaamisalueesta. Erikoistuja arvioi osaamistaan erikoistuvan etappien avulla. Hän osaa kyllä tehdä potilasturvallisuusilmoituksia (alkuvaiheen erikoistuvan etappi), mutta hänelle on epäselvää, mihin ilmoitukset johtavat. Ohjaustunnilla erikoistuja ja kouluttaja pohtivat tapoja oppia potilasturvallisuusprosessista lisää.
Esihenkilön suostumuksella erikoistuja pääsee mukaan ilmoituksia lukevaan ja toiminnan kehittämistä koordinoivaan työryhmään. Erikoistuja saa tehtäväkseen implementoida erään potilasturvallisuutta parantavan käytännön työyhteisössä. Erikoistuja tutustuu myös THL:n ja oman toimipaikkansa potilasturvallisuusoppaisiin.
Ohjaustunnilla kouluttaja ja erikoistuja keskustelevat kokemuksesta. Kouluttaja käyttää keskustelun valmentavalla ohjausotteella. Erikoistuja dokumentoi keskustelun yhteenvedon sähköiselle alustalle. (Tästä tulossa lisätietoa lähiaikoina)
Ja paljon muitakin tapoja on, kuten esimerkiksi:
- Oman itsensä ja työn johtamista voi tarkastella esimerkiksi rästitöiden tai ylityötuntien valossa.
- Palveluiden tarkoituksen mukaista käyttöä voi analysoida lähetteiden määriä ja sisältöjä tarkastelemalla.
- Erikoistuja voi laatia vastineita yksikköön tulleisiin potilaspalautteisiin. Vastineiden sisällöt käydään läpi kouluttajan ja/tai esihenkilön kanssa.
Keskustellen kohti tavoitteita
Erikoislääkäriksi kasvaminen tapahtuu työssä oppien ja valmentavaa ohjausta saaden. Osaamisen määrän ja suunnan varmistamiseksi systemaattinen osaamisen arviointi on välttämätöntä.
Itsearviointi, havainnot ja palautekeskustelu valmentavalla ohjausotteella ovat arvioinnin kolmikanta. Vahvistamista kaipaavat osaamisalueet löytyvät, keinot niiden vahvistamiseksi keksitään. Ja mikä parasta: saamme tilaisuuden myös kehua ja kannustaa kollegaa. Parhaimmillaan arviointitilanne on oppimistilanne sekä erikoistujalle että kouluttajalle.
Ja mihin tällä kaikella pyritäänkään?
Osaaviin erikoislääkäreihin potilaidemme parhaaksi. Erikoistumisen aikana opitut itsereflektiotaidot ovat arvokas pääoma lääkärin uralle.
Lopuksi: Jos arviointi sanana nosti Sinulle hien pintaan, palauta mieleesi pedagogimme Anni Peuran määritelmä: Arviointi on merkityksen antamista tehdyille havainnoille.
Löydätkö tästä helpotusta?
Susanna Satuli-Auteri Vt. koulutusylilääkäri Arja Helin-Salmivaara koulutusylilääkäri HUS Perusterveydenhuollon yksikkö
