Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu on kulminoitunut perinteisesti kysymykseen sen syiden lähtökohdista – mitkä tekijät lopulta johtavat ihmisiä pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen? Yhteiskunnallinen näkökulma nostaa esille ilmiön rakenteellisuuden, jossa työmarkkinoiden rakenteiden ja toimintatapojen sekä työttömien omien vaikuttamis- ja sopivien kouluttautumismahdollisuuksien puutteen nähdään olevan työttömyyden taustalla. Toisaalta esille on nostettu myös erilaiset yksilölliset tekijät, kuten ikä, vajaakuntoisuus, terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat.
Pitkäaikaistyöttömyys haastaa
Tilastokeskuksen mukaan marraskuun lopussa 2021 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli Suomessa yli 106 000. Työttömyys ja sen vähentämistavoitteet ovat olleet vaihtuvien hallitustemme ohjelmissa jo vuosia, mikä kertoo ilmiöön vaikuttamisen haasteista. Pitkäaikaistyöttömät ovat vaikeasti työllistyviä työikäisiä, joiden voidaan nähdä liikkuvan työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille on vaikeaa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021) Jussi Pyykkönen on nostanut EVAn analyysissa Sitkeästi työttömät esille pitkäaikaistyöttömien hankalan tilanteen työllistymistodennäköisyyden näkökulmasta: sitkeästi työttömien työllistymistodennäköisyys on alle 20 prosenttia. Pyykkösen mukaan työllistyminen on niin sitkeässä, että se vaatii ratkaisuksi erityisiä keinoja: perustavanlaatuisia koulutuksen, sosiaaliturvan ja palveluiden uudistuksia.
Ratkaisuja etsitään laaja-alaisesti
Hallitusohjelman osana työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on tarttunut työllisyyden edistämiseen valtakunnallisella Työkykyohjelmalla (2019–2023), jolla etsitään ratkaisuja työttömien osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Ohjelman laaja-alaisilla toimenpiteillä pyritään etsimään ratkaisuja, jotka samanaikaisesti tukevat osatyökykyisten työkykyä sekä heidän työllistymistään. Työ- ja elinkeinoministeriön toimet keskittyvät osatyökykyisten työllistymisen esteiden purkamiseen ja työllistymistä vauhdittaviin toimiin. Samalla pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimilla puolestaan kehitetään osatyökykyisten työkyvyn tuen palveluja.
Osana työkykyohjelmaa ovat kuntoutuksen uudistamiskomitean (2017) ehdotukset kuntoutuksen uudistamisesta, jotka ovat pohjana vuosille 2020–2022 laaditulle Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmalle. Suunnitelman yhtenä toimenpidekohtana on työikäisten kuntoutuksen kehittäminen, jossa kuntoutusta tulee tarkastella monialaisena toimenpidekokonaisuutena, jossa ammattilaiset tekevät yhteistyötä. Tarkoituksena on, että työ- ja toimintakyvyn tuen palvelutarpeita omaava henkilö saisi mahdollisimman oikea-aikaiset, sujuvat ja tarkoituksenmukaiset hoidon- ja kuntoutuksen palvelut, jotka tukevat hänen työkykyään ja työllistymistään. Keskeistä on hoidon ja kuntoutuksen tarpeen tunnistaminen varhaisvaiheessa, asiakkaan hoito- ja kuntoutusprosessien ohjaaminen sekä asiakkaan opastaminen erityispalveluihin. Toimivan työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden nähdään edellyttävän ennen kaikkea uudenlaista sote-keskusten sisäisten ja muiden palveluiden integraatiota ja verkostomaista toimintaa, jossa sote-keskusten tulisi tuntea laajasti tarjolla olevia työ- ja toimintakyvyn palveluita ja ohjata asiakkaita eteenpäin hoito- ja kuntoutuspoluilla.
Hyvä kierre osana vaikuttamistyötä
Käynnissä olevat laaja-alaiset toimenpiteet työllisyyden edistämiseksi kertovat, että työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden taustalla nähdään monia erilaisia tekijöitä ja siten myös ilmiöön on pyrittävä vaikuttamaan erilaisin toimenpitein ja eri toimijoiden tahoilta. Tässä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä on mukana myös Hyvä kierre Pitkäaikaistyöttömien palvelut -verkosto, jonka tavoitteena on tiedon, kokemuksen ja osaamisen jakamisen keinoin tukea kunnissa, järjestöissä ja yksityisissä organisaatioissa tehtävää työtä pitkäaikaistyöttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostotyön näkökulmana on työkyvyn laaja-alainen tukeminen sekä työllistymistä edistävät palvelut. Keskeistä on pitkäaikaistyöttömien osallisuuden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistaminen työhön tukemisen kautta. Verkoston kevään 2022 teemana on pitkäaikaistyöttömien monialainen työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä laaja-alainen kuntoutus työllistymisen tukena. Tervetuloa mukaan verkostoon vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömien terveyteen ja hyvinvointiin!
Elina Kontio Verkostokoordinaattori /Pitkäaikaistyöttömien palvelut -verkosto Hyvä kierre -projekti HUS Perusterveydenhuollon yksikkö
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64 -vuotiaista (ind. 3071). Päivitetty 1.4.2021. < Metadata – Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi >. Viitattu 1.2.2022.
HUS Hyvä kierre –projekti: www.hus.fi/hyvakierre
