Tarvitsemmeko opasta kertomaan, miten paino tulisi ottaa puheeksi potilas- ja asiakastyössä?

”Oma painoni voidaan ottaa puheeksi oppaattakin!” Tämän kommentin appeni kirjoitti LinkedIn -postaukseeni, jossa innoissani kerroin, kuinka olimme THL:n ja Sydänliiton kanssa saaneet työmme päätökseen. Olimme 26.8.2021 julkaisseet oppaan Painon puheeksi ottaminen / Att föra vikten på tal.

Vastaus sykähdytti ja kutsui pohtimaan ja kommentoimaan. Illalla sen luettuani en voinut käydä nukkumaan ennen kuin olin muotoillut siihen vastauksen.

Tarve on kuultu

Tarve oppaalle on kuultu niin ammattilaisilta kuin potilailta ja asiakkailtakin: ”Ammattilaiset kaipaavat keinoja painon puheeksi ottamiseen asiakasta arvostavalla tavalla ja asiakkaat toivovat kunnioittavaa painopuhetta.”

Maaliskuussa 2020 julkaistiin Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) Käypä hoito –suosituksen päivitys. Siinä painon puheeksi ottamisen merkitys ja taito on tuotu vahvasti esiin. Potilaslähtöisyys eli kysyminen ja kuunteleminen ovat kaiken perusta: ”Potilas motivoituu omista sanoistaan, ei ammattilaisen neuvoista” (Susanna Anglé lisätietoa aiheesta).

On myös hyvä muistaa, että painon puheeksi ottamisen taitoon kuuluu ammattilaisen oman toiminnan arviointi sekä asiakkaan tarvitseman tuen mahdollistaminen:

  • Miten itse suhtaudun lihavuuteen ja miten se vaikuttaa toimintaani?
  • Ymmärränkö asiakkaan tilannetta ja huolia?
  • Muistanko kysyä asiakkaalta itseltään, minkälaista tukea hän tarvitsee jatkossa ja osaanko ohjata hänet tarvitsemansa tuen piiriin?

 Kenen vastuulla?

Yhteiskunnassamme painopuhe ei kuitenkaan ole vain ammattilaisten vastuulla. Suurin osa keskusteluista käydään vastaanottohuoneiden ulkopuolella arjen yhteisöissä, sosiaalisessa mediassa, perheissä, mainonnassa. Kunnioittavasta painopuheesta hyödymme kaikki ja oikeanlaisella puheella voimme vähentää lihavuuteen liittyvää leimaa ja häpeää. Valtioneuvoston rahoituksen saaneessa Sydänliiton, Jyväskylän yliopiston ja Syömishäiriöliiton yhteisessä tutkimus- ja selvityshankkeessa etsitään vuosina 2021-2022 konkreettisia keinoja lihavuuden stigmaa lieventämään. Erityisesti tavoitellaan eettisen ja vastuullisen painopuheen edistämistä yhteiskunnassamme.

 Mitä vähemmän tarvetta, sen parempi

Vastasin appeni kommenttiin: ” Näin juuri! Jos kehosuhteemme on luonteva tai emme ole toistuvasti kohdanneet epäasiallista puhetta esimerkiksi ylipainostamme, voi tilanne olla juuri noin hyvä. Mitä vähemmän tälle oppaalle on tarvetta, sen parempi.”

Tälle oppaalle ei ole enää tarvetta sitten kun

  • olemme onnistuneet rakentamaan kaikille lapsille hyvän ja terveen kehosuhteen,
  • lihavuuden stigma on yhteiskunnassamme hellittänyt,
  • osaamme keskustella lihavuudesta kuunnellen ja kysyen ilman olettamuksia ja automaattisia neuvoja,
  • hoidon jatkuvuus toteutuu terveydenhuollossa riittävässä määrin ja
  • lihavuutta hoidetaan asianmukaisesti ja riittävin resurssein sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Toivottavasti se on pian.