Tiedämme, että elintavoilla ja perussairauksilla on merkittävä ennustusarvo leikkauksen lopputuloksen kannalta. Terveydenhuollossa onkin alettu puhumaan aktiivisesta jonotusajasta, kun potilas odottaa pääsyä sairaanhoidon operaatioon, kuten leikkaukseen. Aktiivinen jonotusaika perustuu ajatukseen siitä, että potilas voi olla aktiivinen osapuoli leikkaukseen valmistumisessa mm. elintapoihinsa vaikuttamalla.
Terveydenhuolto tarjoaa potilaille työkaluja elintapojen parantamiseksi jo ennakolta. Tavoitteina voivat olla vaikkapa tupakoinnin lopettaminen, ravitsemuksen laadun parantaminen, mahdollisimman, hyvä uni, liikuntaan kannustaminen tai painonhallinta.
Terveyskylä (www.terveyskyla.fi) on eri alojen asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu: kansalainen löytää sieltä tietoa ja tukea, potilas hoitoa ja ammattilainen työkaluja. Terveyskylän ensimmäinen omahoito-ohjelma aktiivisen jonotusajan tueksi on nyt avattu.
Terveyskylä auttaa tupakoinnin lopettamisessa
Terveyskylä tarjoaa omahoito-ohjelmien ohella hoitoon valmistavia esivalmennusohjelmia esimerkiksi leikkaukseen tulijoille. Malli, joka kannustaa tupakoinnin lopettamiseen ennen leikkausta on jo käytössä useimmissa sairaanhoitopiireissä. Se on nyt digitalisoitu Terveyskylään verkko-ohjelmaksi.
Tupakoinnin lopettamisen omahoito-ohjelma sisältää tehtäviä, joissa potilas voi edetä omaan tahtiinsa:
- Miten tupakoinnin lopettaminen parantaa leikkaustuloksia?
- Miten voin helpottaa vieroitusoireita?
- Miten selviän tupakanhimosta ja stressaavista tilanteista?
- Miten pidän yllä motivaatiota?
- Miten vältän kompastuskivet?
Tiedämme, että tupakoinnin lopettaminen vähentää kustannuksia ja leikkauskomplikaatioita – 600 000 potilaan tutkimuksessa tupakoivilla oli 17 % suurempi riski kuolla 30 päivän kuluessa leikkauksesta. Tavoitteena onkin, että potilas lopettaisi tupakoinnin 4–6 viikkoa ennen leikkausta. Tutkimusnäytön mukaan savuttomuus esimerkiksi vähentää leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita. Kirurgiassa tupakoinnin vaikutukset välittyvät mm. verenkiertovaikutusten kautta, infektioriskin kohoamisena ja ihon rakenteen muutoksena.
Toimenpiteeseen joutuminen on jokaiselle elämän särökohta, momentum, johon kannattaa tarttua. Omahoito-ohjelmilla pyrimme saamaan potilaan tekemään terveytensä kannalta edullisia elintapamuutoksia tilanteessa, jossa hän on muutokselle altis. Siksi ohjelmat sisältävät ennen muuta kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvia harjoituksia, joilla pyritään vaikuttamaan motivaatioon, asenteisiin ja aikomuksiin, jotka vaikuttavat elintapamuutoksen toteuttamiseen ja ylläpitämiseen.
Aktiivisen jonotusajan kokonaistavoitteena on siis kaikkiaan tehdä potilaasta nykyistä aktiivisempi osapuoli omassa hoitoprosessissaan. Tämä loisi selvää lisäarvoa sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Aika näyttää, miten aktiivinen jonotusaika tehoaa; hyvät ohjeet ja välineet joka tapauksessa helpottavat niin potilaan kuin ammattilaisenkin tehtävää!
