Osaamisperustaisuus on erikoislääkärikoulutuksessa uusi ajattelutapa, paradigma. Se voidaan määritellä viidellä peruselementillä, jotka on esitetty kuvassa. Yleislääketieteen osaamistavoitteet päivitettiin vuonna 2018 valtakunnallisessa yhteistyössä. Samalla periaatteelle olemme työstäneet osaamisen optimaalista karttumista kuvaavat etapit. Etappi tarkoittaa kuljettavaa taivalta, sen matkaosuutta tai pysähdyspistettä, kuvainnollisesti nykyisyyden ja tavoitetilan välissä olevaa välitavoitetta.
Laadimme kullekin osaamistavoitteelle neljä etappia: alkuvaiheen erikoistuva, edistynyt erikoistuva ja erikoislääkäri sekä erityistä osaamista kuvaava etappi. Alkuvaiheen erikoistuvalla tarkoitetaan yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeuden saanutta laillistettua lääkäriä, joka on jo suorittanut esimerkiksi 9 kk terveyskeskuskoulutusta. Erityinen osaaminen otettiin mukaan sen vuoksi, että moni erikoistuja paneutuu erikoistumisensa aikana johonkin alueeseen hankkien syvällistä osaamista. Lisäksi ajattelemme, että erikoistuminen on yksi jakso lääkärin ammatillisessa kehittymisessä, joka ei siis ala erikoistumisesta eikä pääty siihen!
Erikoistujan ei kuitenkaan ole tarkoitus saavuttaa kaikkien tavoitteiden erikoislääkärin tasoa, erityisestä osaamisesta puhumattakaan! Etappien ja niiden saavuttamisen perusteella ei myöskään ole mahdollista tehdä valmistumista koskevia päätöksiä. Ne ainoastaan viitoittavat optimaalista reittiä osaavaksi erikoislääkäriksi.
Etapeissa kuvataan työssä toimimista
Koulutuksen osaamistavoitteet on jaoteltu seitsemälle osaamisalueelle CanMEDS-kehikon avulla. Tässä esimerkissämme (kuva alla) kuvaamme yhden vuorovaikutustaitoihin sisältyvän osaamistavoitteen etapit. Tarkoituksemme on kuvata etapeissa työssä suoriutumista siten, että sitä voidaan havainnoida tai suoriutumisesta voidaan tehdä päätelmiä.
Osaamisen kartuttamisen tueksi
Etapit on laadittu erikoistujan ja hänen kouluttajansa käyttöön. Niillä on tarkoitus tukea osaamisen karttumista ensisijaisesti erikoistuja tekemän itsearvioinnin avulla. Meillä lääkäreillä on keskimäärin kehnot itsearviointitaidot, ja siksi on tarpeen, että erikoistujan itsearvioita täydennetään esimerkiksi vastaanotolla tehdyllä havainnoilla.
Helsingin yliopiston yleislääketieteen erikoistujilla ja kouluttajilla on puolen vuosikymmenen kokemus tästä konseptista. Aikaisemmista etapeista uudet, valtakunnalliset etapit eroavat kahdella tavalla: nyt etapit on laadittu jokaiselle osaamistavoitteelle ja samalla kussakin etapissa kuvattua työssä toimimista on tiivistetty muutamaan, olennaisena pidettyyn tekemiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että etapeissa olisi kuvattu koko yleislääketieteen erikoislääkärin osaamisen kirjo!
Annostellaan osissa
Käytännössä suosittelemme, että koko pakettia ei edes yritetä pureskella kerralla. Sen sijaan erikoistujan kannattaa analysoida ja pohtia osaamistaan omien kehittymiskohteidensa mukaisesti. Tämä voisi tarkoittaa tavoitteiden tarkastelua osaamisalueittain, tai paneutumista johonkin yksittäiseen, oman osaamisen kannalta keskeiseen osaamistavoitteeseen. Lisäksi kannattaa varmistaa osaamisen taso niillä osaamisalueilla, joissa erikoistuja kokee olevansa vahvoilla. Etapeissa on kuvattu osaamisen asteittaista karttumista ja siksi on luontevaa, että ennen etenemistä varmistetaan alkuvaiheen ja edistyneen erikoistujan etapeissa kuvattu osaaminen.
Mitä hyötyjä käytöstä voi koitua?
Erikoistujan ja erikoislääkärin osaaminen on tehty etapeissa näkyväksi. Erikoistuja tietää, millaista osaamista häneltä odotetaan ja hän pystyy laatimaan kouluttajansa tukemana omannäköisiään opiskelusuunnitelmia. Myös muut, kuten kouluttaja ja työkierrosta toimipaikoissa vastaavat esihenkilöt tietävät, millaisia työssäoppimisjaksoja erikoistujalle tulisi järjestää osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Työssä tapahtuva osaamisen arviointi helpottuu, kun on olemassa kriteereitä, joihin suoriutumista voi suhteuttaa. – Ylipäätään, tavoitteellisuus tulee lisääntymään.
Mistä ne löytyvät?
Julkaisemme etapit Word-muotoisina yleislääketieteen ammatillisen jatkokoulutuksen sivuilla ja Helsingin yliopiston Moodle-alustalla, Yleportfoliossa. Tiedämme niiden palvelevan tarkoitustaan tällä tavalla vain auttavasti. Haemme kuitenkin parhaillaan digitaalisia ratkaisuja. Erikoislääkärikoulutuksen seurantajärjestelmä ELSA saattaa tarjota julkaisualustan, ehkä käyttömahdollisuudenkin. Toisaalta käynnistämme keväällä 2022 valtakunnallisen käytettävyystutkimuksen, jossa testaamme erään applikaation soveltuvuutta yleislääketieteen etappeihin.
Arja Helin-Salmivaara ja Susanna Satuli-Autere
Yleislääketieteen koulutusylilääkäreitä
HUS, perusterveydenhuollon yksikkö
