Usein esitetty kysymys ”miksi suomalaiset lapset lihovat” saa monesti vastauksekseen ruutuajan lisääntymisen, arkiliikunnan vähenemisen, napostelukulttuurin, annoskokojen kasvun jne. Kaikki tämä on hyvinkin totta. Kun kohtaamme yksilöitä ja yksilöllisiä perheitä, ei tämä lista meitä enää kuitenkaan auta. Mahdollisesti jopa mikään näistä ei ole lapsen tai perheen ajankohtainen ongelma.
Perheiden tukeminen ratkaisukeskeisesti eteenpäin katsoen ei edellytä syyllisten etsimistä. On kuitenkin tiedettävä mihin ongelmaan ratkaisua haetaan. Meidän ammattilaisten on mielessämme asetettava kysymys ”miksi” riittävän monta kertaa, jotta selvitämme sen perimmäisen ratkaisua vaativan asian. Tällä polulla on helppoa pysähtyä liian aikaisin ja alkaa ratkoa väärää asiaa.
Esimerkiksi nuoren kannustaminen syömään aamupalaa ilman, että tiedämme miksi hän ei sitä syö, tuskin on hyödyllistä. Nuori ei välttämättä koe aamiaisen syömättömyyttä edes ongelmana. Kertomalla aamiaisen terveysvaikutuksista tai suosittelemalla terveellisiä aamupalavaihtoehtoja kauniista kuvista näyttäen saatamme ohittaa nuoren itse kokeman ongelman tyystin. Sen sijaan vastaukset ”ei ole aikaa”, ”en jaksa laittaa”, ”ei maistu” johdattelevat meitä taas erilaiseen jatkokysymykseen ja siten uuteen vastaukseen.
Uskallammeko ja ehdimmekö keskustella lapsen, nuoren tai perheen kanssa aina sinne juurisyyhyn asti? Siten voimme kuitenkin päästä sen oleellisen äärelle, sen minkä nuori itse kokee ongelmaksi, ja siten oikeasti saada mahdollisuuden auttaa ja tukea. Jos kouluun meno pelottaa niin, että vatsa on aina aamuisin kipeä, aamu kuluu pikkusiskon hoitamiseen vanhempien vielä nukkuessa, akneihon huolellinen meikkaaminen vie koko aamun tai jääkaapissa ei yksinkertaisesti ole syötävää, on meillä aivan eri asia edessämme käsiteltävänä.
Lihavuuden Käypä hoito -suositus viisaasti sanoo, että niin lasten kuin aikuistenkin lihavuuden ehkäisy ja hoito perustuvat elintapamuutosten tukemiseen. Elintapamuutosten tukeminen ja tekeminen koetaan vaikeaksi. Mitä jos elintapamuutosten tukeminen ja terveyden edistäminen ei olisikaan niin vaikeaa tai mahdotonta vaan ensisijaisesti, yksinkertaisesti ja nöyrästi kiinnostumista ja kyselemistä.
