Hyväntuulisena, energisenä, valmistautuneena, mennyttä kerraten, valmiina puhkumaan intoa, tekemään parhaansa, oppimaan uutta, vahvistamaan kestävyyttä, miettimään tulevaa… Mitä puhetta tämä on? Urheiluvalmentajan mietteitä ennen treenejä, esimiehen ennen kehityskeskustelua vai kouluttajalääkärin ennen ohjauskeskustelua?
Valmentava ohjauskeskustelu on tuhannen taalan paikka vahvistaa yleislääketieteeseen erikoistuvan ammattitaitoa. Mitään ei kuitenkaan saa ilmaiseksi. Ohjauskeskustelussa peilataan ja perataan osaamista eri kanteilta. Äkkiseltään voisi ajatella, että ohjauskeskustelun onnistuminen on erikoistuvan asenteesta ja kyvystä kiinni. Tarkemmin ajateltuna kyse on vaativan tason dialogista. Siinä kouluttajan osuus on olennainen. Hänen inhimillisyytensä, ammatillisuutensa ja rohkaisunsa ovat kuin trampoliini. Siitä erikoistuva saa yhä uudestaan voimaa hypätä taitavammin ja korkeammalle.
Tässä pientä evästä kouluttajalle valmentavaa ohjauskeskustelua silmällä pitäen. Tutustu myös uuteen valmentavan ohjauskeskustelun ohjeeseen.
Heittäydy tilanteeseen
Tyhjennä mieli ja näe ohjattavan persoona, hänen pohdintansa ja osaamisensa uusin silmin. Arkitekeminen näyttää erilaiselta sekä lintu- että sammakkoperspektiivistä. Satsaa luottamukseen, rauhaan ja katsekontaktiin.
Tunteita pettymyksestä innostukseen
Ole roolimalli, anna itsestäsi. Tunteiden ja reaktioiden erittely voi avata yllättäviä lukkoja. Epäilyksen ja voimattomuuden mutta myös tyytyväisyyden tunteiden käsittelyyn ei ole liikaa luontevia paikkoja lääkäreiden työssä. Tässä sellainen on.
Kunnon ote dataan
Auta erikoistuvaa näkemään tosiasiat saadun palautteen tai muun osaamista kuvaavan tiedon avulla. Pyri realistiseen tilannekuvaan. Yhteinen kysymys on: ”Mitä tiedämme tietojen ja taitojen suhteesta tämän hetken tavoitteisiin.” Katso yksityiskohtia, katso kokonaisuutta.
Kohti kasvua
Kun oikeasti merkityksellisiä asioita löydetään ja nimetään, oppimishalu herää henkiin ja kompurointeihin löydetään ratkaisuja. Ole kekseliäs ja valmis tukitoimiin. Ne mahdollistavat ammatillista kasvua.
”Qui scribit, bis legit”
Joka kirjoittaa, lukee kahdesti. Tässä viisaus, joka toivottavasti auttaa näkemään kehittymiskohteiden kirjaamisen kognitiivisena työnä eikä pakkopullana. Kirjatut huomiot eivät ole vain muistin tuki ja dokumentti. Ne ovat merkityksellisiä nostoja läpikäydyistä asioista. Ne viitoittavat suuntaa. Siksi ne kannattaa muotoilla ajatuksella. Olisiko ollenkaan huono asia, jos dokumenttiin kirjattaisiin myös onnistumisia? Ei pelkästään vaativaa puhetta kehittymisestä, vaan myös iloa saavutuksista. Uuden oppimisen tunnustaminen on suloinen salva kenelle tahansa.
