Yleislääketieteen ammatillinen jatkokoulutus numeroina – määrää vai laatua?

HUSin perusterveydenhuollon yksikkö ja Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto toteuttivat yhteistyössä Terveysasemat oppimisympäristöinä -kyselyn lokakuussa 2018. Kyselyllä kartoitettiin Hyksin erityisvastuualueen terveyskeskusten toimintaa jatkokoulutuksen näkökulmasta. Kysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa (edelliset vuosina 2011-2012 ja 2015).

Kysely lähetettiin alueen terveysasemien ylilääkäreille, yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajille ja lähiohjaajille. Lisäksi edellä mainittuja pyydettiin välittämään kyselyn linkki toimipaikoilla ammatillisen jatkokoulutuksen koulutusjaksoa suorittaville lääkäreille. Kaikille kolmelle vastaajaryhmälle oli oma kyselynsä. Vastauksia ylilääkärikyselyyn tuli 68, joka on 92 % alueen koulutusterveysasemien ylilääkäreistä. Erikoislääkärikouluttaja- ja lähiohjaajakyselyyn vastasi 138 henkilöä. Alueellamme toimii yhteensä 216 akkreditoitua kouluttajaa ja ohjaajaa, joten vastausosuus oli 64 %. Jatko-opiskelijakyselyyn vastasi 210 henkilöä.

Erikoislääkärin mentävä aukko

Kyselyyn vastanneiden ylilääkärien mukaan alueen terveysasemilla työskenteli 1074 lääkäriä ja vakansseja (kokoaikaisiksi muutettuna) oli 1024. Asemilla työskentelevistä yleislääketieteen erikoislääkäreitä oli 291, eli 27 % kaikista lääkäreistä. Osuus oli vuoden 2015 kyselyssä täsmälleen sama.

Yleislääketieteen erikoislääkärien liian pienestä määrästä terveysasemilla ovat kirjoittaneet blogiin jo aikaisemmin koulutusylilääkärit Merja Laine (Kuinka paljon yleislääketieteen erikoislääkäreitä tarvitaan?) ja Arja Helin-Salmivaara (Entä jos?). Jos asiaa katsotaan terveysaseman ammatillisen jatkokoulutuksen näkökulmasta, yleislääketieteen erikoislääkärien vähäinen määrä tarkoittaa vähemmän osaamista, vähemmän roolimalleja erikoistuville ja vähemmän kouluttajia.

Kysyimme ylilääkäreiltä, mikä olisi heidän mielestään aseman toiminnan kannalta sopiva yleislääketieteen erikoislääkärien määrä. Myös ylilääkärit olivat vahvasti sitä mieltä, että yleislääketieteen erikoislääkäreiden osuus tulisi olla nykyistä suurempi. Nyt vain 11:llä toimipaikalla yleislääketieteen erikoislääkärien osuus kaikista lääkäreistä oli yli 50 %.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut selvityksen erikoislääkärien tarpeesta erikoisaloittain vuoteen 2035 saakka. Selvitys valmistuu ja julkistetaan kuluvan kevään aikana. Silloin saadaan arvio, miten paljon yleislääketieteen erikoislääkäreitä tulisi valmistua vuosittain. Jos (ja kun) erikoislääkäreitä tulisi saada alalle nykyistä enemmän, myös työssä oppimisen tukeen ja ohjaukseen tarvitaan nykyistä enemmän voimavaroja.

 Sopiva määrä jatko-opiskelijoita ohjaajien ja kouluttajien hoivissa

Terveysasemilla ammatillista jatkokoulutusta suorittavat lääkärit tarvitsevat jaksonsa ajaksi koulutetun lähiohjaajan tai erikoislääkärikouluttajan, joka on yleislääketieteen erikoislääkäri. Kyselyn perusteella yleislääketieteeseen erikoistuvia ja muita ammatillisen jatkokoulutuksen jaksoja suorittavia oli 48 % (514) alueen terveysasemien kaikista lääkäreistä.

Kun yleislääketieteen erikoislääkäreitä on tällä hetkellä terveysasemilla liian vähän, pelkona on ollut, että ohjaustehtävät kasaantuvat liikaa yksittäisille ohjaajille ja kouluttajille. Tähän kiinnitimme huomiota vuoden 2015 kyselyn jälkeen. Annoimme tuolloin suosituksen, että yhdellä lähiohjaajalla voi olla yhtä aikaa enintään kolme YEK-vaiheen tai erikoislääkärikoulutuksen 9 kuukauden terveyskeskusjaksoa suorittavaa. Erikoislääkärikouluttajalla voi olla samanaikaisesti kaksi yleislääketieteeseen erikoistuvaa ohjattavanaan. Tarkoitus on myös tällä tavoin varmistaa koulutuksen laatua ja ehkäistä ohjaajien ja kouluttajien uupumista.

Yleislääketieteen erityiskoulutusta (YEK) ja erikoislääkärikoulutuksen terveyskeskusjaksoa suorittavia oli nyt keskimäärin 4,5 per terveysasema ja yksittäisellä lähiohjaajalla oli keskimäärin 1,8 ohjattavaa. Yleislääketieteeseen erikoistuvia oli puolestaan asemalla keskimäärin 3,5 ja erikoislääkärikouluttajalla ohjattavana 1,9 erikoistujaa. Yhteensä ohjaajilla ja kouluttajilla oli kaikki jatko-opiskelijat mukaan lukien keskimäärin 2,4 henkilökohtaista ohjattavaa (vaihteluväli 0-9). Iloksemme saimme siis huomata, että jatko-opiskelijoiden määrä per lähiohjaaja ja erikoislääkärikouluttaja on keskimäärin hyvällä tasolla. Toki yksittäisissä tapauksissa ohjattavien jatko-opiskelijoiden määrä kouluttajaa kohti saattaa vielä olla suuri. Osin tämä selittyy sillä, että alueellamme on koulutusylilääkäreitä ja ns. supertuutoreita, joilla on varattu ohjaukseen esimerkiksi puolet työajasta.

Vaikka jatko-opiskelijoiden määrä on kohtuullinen, lähiohjaajista ja erikoislääkärikouluttajista alle puolet (45 %) kokee, että heillä on tarpeeksi aikaa ohjaamiselle. Syitä tälle emme kysyneet, mutta useimmiten ohjaajat ja kouluttajat tekevät ohjaustyötä oman työnsä ohessa. Tällöin voi käydä niin, että viikoittaiset ohjaustunnit on varattu ohjelmaan, mutta esimerkiksi suunnittelulle ei jää lainkaan työaikaa. Tämä on yksi toimipaikoilla esiin nostettava kehittämisen kohde.

Sisältö ja rakenteet kohtuullisessa kunnossa

Lääkärien ammatillisen jatkokoulutuksen rakenteet terveysasemilla ovat kohdillaan. Erikoislääkärikouluttajista ja lähiohjaajista miltei kaikki kertovat käyvänsä jatko-opiskelijoittensa kanssa koulutusjaksojen aloitus- ja loppukeskustelut. Suurin osa YEK-vaiheen ja erikoislääkärikoulutuksen 9 kk terveyskeskusjakson viikoittaisesta ohjauksesta toteutuu käytännössä ryhmämuotoisena. Lähiohjaajista 62 % tapaa kuitenkin tämän lisäksi ohjattaviaan kahden kesken aloitus- ja loppukeskustelujen välillä vähintään kolmesti.

Parannettavaa löytyy yleislääketieteen erikoistuvien ohjauksessa, jossa pääpaino tulisi olla henkilökohtaisessa ohjauksessa ja erikoistuvan tulisi saada ohjausta vähintään 4 tuntia kuukaudessa. Yli kolmannes (36 %) erikoistuvista kertoo, että heille ei ole tarjolla säännöllistä ohjausta.

Jatko-opiskelijat kokivat, että heille on nimetty henkilökohtainen ohjaaja/kouluttaja, ja että heillä on mahdollisuus konsultoida senioreita päivittäin. Heidän koulutusjaksonsa sisälsi monipuolista terveyskeskuslääkärin työtä. Ohjaustuntien suunnitelmallisuus ei kuitenkaan toteudu joka paikassa ja noin 40 % jatko-opiskelijoista koki, ettei saa osaamista kehittävää palautetta työstään.

Tilanne on koko aluetta tarkastellessa siis hyvä! Ei täydellinen, eikä ehkä vielä erinomainenkaan. Mutta hyvä. Miltä oman terveysasemasi tilanne vaikuttaa verrattuna yleisiin tuloksiin? Onko teillä jo oikea suunta toimipaikan ammatillisen jatkokoulutuksen kehittämisessä?

P.S.

Kyselyn perusteella erityisvastuualueen koulutusterveyskeskukset pisteytettiin. Pisteytyskriteerit ja pistetaulukon löydät HUSin perusterveydenhuollon yksikön sivuilta. Kyselystä on tulossa myös alkusyksyyn mennessä yksityiskohtaisempi raportti, joka julkaistaan edellä mainituilla sivuilla.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *