Hyvä kierre -päivässä 30.11.2022 siirsimme katseemme ihmisen hyvinvoinnista koko luonnon hyvinvointiin. Pohdimme ja opimme, miten sote-alan ammattilainen voi työssään edistää kestävää kehitystä.
Sotella on vastuuta ja mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseksi
Myös sote-sektorilla on luonnollisesti vastuu Kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteiden saavuttamisesta. Terveydenhuollon hiilijalanjälki on merkittävä ja siten ristiriitaisesti itsessään uhkaa ympäristön ja ihmisen terveyttä. Toisaalta terveydenhuollolla on runsaasti mahdollisuuksia tukea väestön terveyttä ja samalla ekologista kestävyyttä tukevia valintoja.
Sote-sektorilla tarvitaan konkreettisia hiilijalanjälkeä vähentäviä toimia. Näitä löytyy esimerkiksi HUSin ilmastotiekartasta. Kuitenkin pidemmällä tähtäimellä sairauksien ennaltaehkäisy on tärkein tapa vähentää sote-sektorin hiilijalanjälkeä. Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen estää sairauksia ja samalla nämä elintavat, kuten esimerkiksi kasvisten käytön lisääminen, työmatkaliikunta tai tupakoinnin lopettaminen, ovat ympäristöä säästäviä ja ekologista kestävyyttä tukevia.
Toimiin kannustetaan – kansallinen ohjaus puuttuu
Suomessa ei kuitenkaan ole sote-sektorille kansallisia ekologisen kestävyyden tavoitteita tai ohjausta. Tätä puutetta on korjaamassa EKO-SOTE-hanke. Siinä halutaan hyvinvointialueille tarjota tukea toimeenpanna ekologisesti kestävät sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet. Joulukuussa 2022 julkaistuihin sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin tavoitteisiin vuosille 2023-2026 onkin yhdeksi tavoitteeksi kirjattu: ”Toiminnassa tunnistetaan mahdollisuuksia sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviin toimiin sekä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen”. Miten tämä käytännössä toteutuu?
Paljon jo tehdään ja paljon voimme tehdä lisää
Sote-sektorin merkitys ja mahdollisuudet kestävän kehityksen edistämisessä on iloksemme tunnistettu; Päijät-Hämeessä työskentelee maan ensimmäinen planetaarisen terveyden lääkäri ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vaikuttaa kestävän kehityksen johtaja. HUMUS-hankkeessa puolestaan kehitetään työkaluja, joilla kestävyystietoa saadaan yhdistettyä terveydenhuollon toimintaan. Lääkärien sosiaalinen vastuu (LSV) yhdistyksen ja Lahden kaupungin yhteistyönä tehdyssä neuvolaprojektissa on neuvolatoimintaa konkreettisesti kehitetty tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita. Neuvolaprojektissa on havaittu, samoin kuin Hyvä kierre -päivän keskusteluissa ja työpajoissa, että käytössämme on jo monia ekologista kestävyyttä tukevia tapoja ja toimintamalleja. Näiden tunnistaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on kaikessa kehittämistyössä pitää ekologista kestävyyttä yhtenä edellytyksenä.
Professori Kristiina Patjan alustuksesta Hyvä kierre -päivässä sekä EKO-SOTE-hankkeen tavoitteista ymmärrämme, että tarvitsemme systeemitason muutoksen. Muutosten tulee tapahtua eri toiminnan tasoilla samanaikaisesti ja samaan suuntaan. Tarvitaan muutoksia ja yhteistyötä koko yhteiskunnassa, terveydenhuollon organisaation rakenteissa ja toimintatavoissa sekä yksittäisen ammattilaisen panosta. Pienikin muutos voi olla ympäristövaikutuksiltaan merkittävä.
Kun organisaation rakenteisiin ja toimintaan on sisällytetty kestävän kehityksen tavoitteet, ei enää ole yksittäisen ammattilaisen pohdinnan varassa esimerkiksi se, voiko ympäristöasiat ottaa potilaskohtaamisissa puheeksi. Ympäristökysymykset huomioiva asenneilmapiiri vahvistaa itseään ja tukee yksittäisen ammattilaisen työtä. Tällaisessa ympäristössä syntyy ja sinne jalkautuu kestävää kehitystä tukevia toimintamalleja.
Kuva: 2020 Standards for Health Promoting Hospitals and Health Services
Vastuu ja valta kulkevat käsi kädessä
Meillä kaikilla on vastuuta kestävyydestä sen verran kuin meillä on valtaa. Tämä periaate on hyvä pohja oman ja organisaation toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Se myös auttaa käsittelemään omia ympäristötunteitamme tai tukemaan asiakkaitamme niiden käsittelyssä. Ympäristöahdistuksen käsittelyssä tämän sisäistäminen on kaiken avain. Vastuun ja vallan määrän tiedostamalla ja hyväksymällä pääsemme toivottomuudesta toivoon. Samalla voimme kohdentaa tekomme sekä tarmomme yhteistä hyvää tuottaen ja samalla omaa ahdistusta lievittäen.
On nähtävä laaja-alaisesti
Katseen siirtäminen laajemmalle auttaa näkemään mahdollisuutemme edistää kestävää kehitystä työssämme. Hyvä kierre -päivässä lääkäri ja ympäristötutkija Jaana Laisi kuvasi tätä havainnollisella esimerkillä siitä, mitä meille terveydenhuollon ammattilaisille ihmisen hengityksen fysiologiasta opetetaan. Hengitys alkaa ilman sisäänhengityksellä. Keuhkoissa, verisuonissa ja kudoksissa tapahtuu kaasujen vaihtoa ja lopulta hengitämme hiilidioksidin ulos.
Mutta kiertokulkuhan on paljon laajempi, ja kysymyksiä sekä opittavaa on paljon enemmän: Mistä happi ilmakehäämme tulee? Mihin hengittämämme hiilidioksidi menee? Mitä muuta hengitämme? Miten hengitysilman pienhiukkaset tai muut epäpuhtaudet kiertävät?
Lääkäreillä ja erityisesti keuhkolääkäreillä on tämän esimerkin valossa oikeus ja suorastaan velvollisuus puhua myös metsien, toisten keuhkojemme, puolesta. Koko sote-sektorilla ja yksittäisellä sote-ammattilaisella on velvollisuus nähdä ihmisen terveyden edistäminen ja sairauksien hoito osana koko luonnon hyvinvoinnin edistämistä.
