Miten nuorten huumekuolemat liittyvät työhöni sote-ammattilaisena?

Suomi on siirtynyt Euroopassa kärkisijalle alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa. Euroopan huumeseurantakeskuksen EMCCDA:n tuoreimman raportin mukaan olemme muutaman viime vuoden aikana ohittaneet Turkin, Unkarin ja Maltan. Vuodesta 2010 on Suomessa kaiken kaikkiaan huumeiden käyttö voimakkaasti lisääntynyt, huumekokeilut yleistyneet ja kannabiksen käyttöön suhtaudutaan aikaisempaa suopeammin. Tämä kaikki näkyy haittojen lisääntymisenä.

Lähde: Pixabay

 

Suomella ei ole varaa menettää nuoriaan

Yhtäkään nuorta emme saa jättää yhteiskunnan ulkopuolelle tai menettää huumeille. Vuonna 2020 Suomessa kuoli 76 alle 25-vuotiasta nuorta huumeisiin ja vuonna 2021 60 nuorta. Niin tärkeää kuin onkin nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin lisääminen ja kärsimyksen vähentäminen, on tässä kyse myös koko yhteiskunnan tulevaisuudesta. Tarvitsemme hyvinvoivia, työkykyisiä ja terveitä nuoria ylläpitämään ja kehittämään hyvinvointiyhteiskuntaamme ja huolehtimaan ikääntyvästä väestöstämme.

Lähde: THL – Työpaperi 14/2023; Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi

 

Tähän on reagoitu

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on aloittanut teematutkinnan vuoden 2023 aikana tapahtuvista alle 25-vuotiaiden huumekuolemista. OTKES kertoo, että teematutkinnassa pyritään tunnistamaan kuolemaan johtaneita välillisiä ja välittömiä seikkoja. Palvelujärjestelmän osalta tutkinnassa selvitetään vastaavatko huumeiden käyttäjille tarjottavat palvelut nuorten tarpeita. Lisäksi tutkitaan hoitoonohjauksen ja hoidon toteutumista hyvinvointialueilla, nuorten saamaa muuta tukea sekä viranomaisten rooleja, yhteistyötä ja toimintaa huumekuolemien ehkäisemisessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosille 2021-2023 nimeämä Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR) on puolestaan rakentanut Suomen mallia huumekuolemien ehkäisyyn. Kesäkuussa 2022 julkaisemassaan Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli. Suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi (julkari.fi) -raportissa työryhmä esittää seitsemää kehittämiskohdetta.

  1. Opioidikorvaushoito ja muut päihdepalvelut
  2. Käyttöhuone
  3. Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta
  4. Naloksoniohjelma
  5. 112-soiton kynnyksen madaltaminen
  6. Tiedottaminen ja kampanjat
  7. Yhteistyö poliisin kanssa

 

Lähde: kuviasuomesta.fi – Joona Kotilainen

 

THL:n koordinoima, lokakuussa 2022 käynnistynyt kolmivuotinen Ulos epätoivosta -tutkimushanke etsii ratkaisuja nuorten ennenaikaisten kuolemien ehkäisyyn. Ennenaikaiset kuolemat -kokonaisuus käsittää tässä yhteydessä väkivaltakuolemat, huumekuolemat ja itsemurhat. Tässäkin hankkeessa halutaan tunnistaa kohtalokkaisiin elämäntilanteisiin johtaneita, ehkäistävissä olevia sosiaalisia tekijöitä ja prosesseja. Tavoitteeseen pyritään yhteistyössä THL:n, Nuorisotutkimusseuran, A-klinikkasäätiön ja Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden kanssa vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden, hallinnon ja nuorten kanssa.

 

Mikä taustoittaa kansallisia toimia?

Kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021 ja strategian toimeenpanosuunnitelma valmistui saman vuoden lokakuussa. Kansallisella lapsistrategialla halutaan luoda lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi.

Toimeenpanosuunnitelman kohtaan 12 on kirjattu tavoite laatia toimintasuunnitelma päihteillä oireilevien lasten ja nuorten tukemiseksi. Perusteluiksi on kirjattu: ”Päihdehaitat kasautuvat entistä selkeämmin pienelle osalle lapsia ja nuoria, ja lasten ja nuorten päihdepalvelut on järjestetty valtakunnallisesti hyvin hajanaisesti. Päihteillä oireilevia nuoria kohdataan esimerkiksi nuorisoasemilla, lastensuojelussa, opiskeluhuollossa ja etsivässä nuorisotyössä. Systemaattiset, lapsilähtöiset tuki- ja kuntoutuspolut vakavasti päihteillä oireileville lapsille ja nuorille kuitenkin usein puuttuvat kokonaan. Uudistetun päihdestrategian linjaukset tulee ulottaa mahdollisimman vaikuttavasti lasten ja nuorten tukemiseen, jotta päihteillä oireilevien lasten ja nuorten oikeus tarvitsemaansa tukeen toteutuu laadukkaasti, systemaattisesti ja alueellisesti tasa-arvoisesti.”

Tavoitteeksi asetettu toimintasuunnitelma päihteillä oireilevien lasten ja nuorten tukemiseksi on saatu valmiiksi ja julkaistu vastikään helmikuussa 2023. Toimintasuunnitelmassa ehdotettavat toimenpiteet on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: 1) palvelujen lakiperusta, ohjaaminen ja järjestäminen, 2) lapsi- ja nuorilähtöinen tuki, hoito ja palvelut ja 3) osaamisen varmistaminen.

 

Mitä yksittäinen sote-ammattilainen voi tehdä nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi?

Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallin kaikkiin seitsemään kehittämiskohteeseen liittyväksi on kirjattu negatiivisen leiman purkamisen ja arvostavan ja inhimillisen kohtaamisen vahvistamisen tärkeys.

Tässä on jokaisella sote-ammattilaisella, ja myös kansalaisella, mahdollisuus vaikuttaa. Voimme omalta osaltamme olla purkamassa stigmaa, oppia lisää arvostavasta kohtaamisesta ja parantaa taitojamme huumeiden kokeilun ja käytön puheeksi otossa. THL:n napakka Tiedä & toimi -kortti avaa lyhyesti ja selkeästi päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyvää stigmaa; mitä stigmalla tarkoitetaan, ja miksi se on merkityksellistä ja miten sitä voidaan vähentää.

 

Lähde: kuviasuomesta.fi – Emma Lilleberg

 

HEAR:n puheenjohtaja Sanna Kailanto on eräässä haastattelussa sanonut ”Se, että asiakkaiden ja potilaiden kanssa pystyttäisiin matalammalla kynnyksellä puhumaan huumekokeiluista, auttaisi ehkäisemään vakavien riippuvuuksien syntyä”. Tietäen huumehaitat erityisesti nuorten aikuisten ja Uudenmaan alueen haasteeksi tartuimme tähän lauseeseen ja otimme maaliskuun viimeisenä tiistaina HUSin Perusterveydenhuollon yksikön terveyden edistämisen aamumeetingiin teemaksi ”Nuoret ja huumekokeilut – miten puhua?”

Alustajiltamme Jasmin Lostedt (Turun yliopisto) ja Kim Kannussaari (EHYT ry) opimme nuorten erityisyydestä ja nuorten kohtaamisesta. Opimme muun muassa, että nuoret kokevat mielihyvän tunteen aikuisia voimakkaampana ja että kokeiluun vaikuttaa nuorten herkkyys sosiaaliselle ympäristölle ja tarve ympäristön hyväksynnälle.

Raamiksi kohtaamiselle saimme seuraavan listan:

  • Valmistaudu
  • Huolehdi, että käytössä on rauhallinen ja turvallinen tila
  • Selvitä ja kysy käyttö tarkemmin
  • Varmista, että puhutte samasta asiasta
  • Aseta yhdessä nuoren kanssa tapaamiselle tavoite

Ammattilaisen on myös hyvä pohtia, osaanko osoittaa asiallisen kielteistä suhtautumista ja olla kohtelias, arvostava, johdonmukainen, ymmärtäväinen, ennakkoluuloton, neutraali ja tuomitsematon.

Meitä 176 osallistujaa kannustettiin lisäoppia saamaan verkkokurssin pariin, katsomaan kannabispaku -videoita sekä ottamaan nuorten kohtaamisissa käyttöön CAST-seulontatesti.

 

Miten kunnissa ja hyvinvointialueilla pystytään vastaamaan haasteeseen?

Nuorten hyvinvointia tuetaan kuntatoimijoiden, hyvinvointialueiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä. Mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tarve, monet nuorten hyvinvointia uhkaavat ilmiöt ja korona-ajan hoitovelka ovat Uudellamaalla kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUSin yhteisiä haasteita. Hyvinvointialueilla ollaan kuitenkin monen uuden edessä tiukoilla budjeteilla.

 

Lähde: kuviasuomesta.fi – Harri Säynevirta

 

Sote-uudistuksen tärkeä tavoite on estää kustannusten kasvua vahvistamalla ennaltaehkäisyä. Nuorten hyvinvointiin panostaminen vaikuttavin toimin on juuri tätä työtä. Edellä mainittujen suositusten, hankkeiden ja tutkimusten anti ja opit ja niissä vaikuttaviksi todetut keinot tulee ottaa hyvinvointialueilla ja kunnissa käyttöön. Käyttöönotto vaatii yhteistyötä ja sujuvia palvelupolkuja. Yhteistyön parantaminen ja asiakas- ja potilaslähtöisyyden lisääminen ovatkin tärkeitä sote-uudistukseen kirjattuja keinoja uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteistyön tapoja kehitetään ennaltaehkäisevien toimien vahvistamiseksi, palvelujen järjestämiseksi ja palveluketjujen rakentamiseksi. Uudellamaalla erillisratkaisun vuoksi toimijoita ja yhdyspintoja on vielä muuta maata runsaammin. Kuten hyvinvointialueilla, olemme HUSin Perusterveydenhuollon yksikön hyte-tiimissä uuden ja paljon mahdollisuuksia luovan edessä lakisääteisten hyte-neuvottelujen ja muun hyte-yhteistyön toteuttamisessa.

 

Kaikilla meillä on tärkeä rooli

Aikamme nuoret ovat jo kohdanneet koronapandemian, pandemiaan liittyneet rajoitustoimenpiteet, ilmastonmuutoksen ja luontokadon todellisuuden sekä vielä joutuneet todistamaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa suojellakseen nuoriaan huumeiden haitoilta. Niin päättäjät, sote-ammattilaiset kuin jokainen yksittäinen ihminenkin on tärkeässä roolissa tässä tehtävässä.