Viime vuosina tutkimustieto taiteen ja kulttuurin vaikutuksista hyvinvointiin on lisääntynyt huimasti. Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimiston vuonna 2019 julkaisema raportti kertoo, että taidetoimintaan, kulttuuriin ja luovaan toimintaan osallistuminen sekä kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Mielenterveyden keskusliiton teettämän Mielenterveysbarometrin (2021) mukaan 95 % mielenterveyskuntoutujista pitää kulttuuria sopivana muotona mielenterveysongelmien selättämisessä.
Tutkimus- ja kokemustietoa kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksistä siis löytyy, mutta miten viedä tämä tieto käytäntöön siten, että kulttuurin ja taiteen hyvinvoinnille suotuisat merkitykset ja vaikutukset olisivat kaikille mahdollisia? Millainen voisi olla sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen rooli kulttuurihyvinvointityössä?
Mitä se kulttuurihyvinvointi oikein on?
Järjestimme keväällä 2023 yhteistyössä HUSin Perusterveydenhuollon yksikön Hyvä kierre -projektin kanssa verkostoiltapäivän, jonka teemana oli kulttuurihyvinvointityö terveyttä tukemassa. Tilaisuuden tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten taide, luovat menetelmät ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen tai kulttuurikohteissa käyminen voivat tukea niin asiakkaiden, potilaiden kuin sote-ammattilaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Lisäksi pohdittiin yhdessä sitä, miten taidetta ja kulttuuria voi hyödyntää omassa työssä ja tutustuimme kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri, taiteet ja luova toiminta lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Kulttuurihyvinvointi sanana ja käsitteenä on ollut Suomessa käytössä kymmenisen vuotta. Siinä yhdistyy kaksi laajaa ja täsmällisiä määritelmiä pakenevaa sanaa: kulttuuri ja hyvinvointi, joista meillä jokaisella on omanlainen kokemus. Kulttuurihyvinvoinnin käsitteellä halutaan myös lisätä tietoisuutta kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja vahvistaa kulttuurin huomioonottamista hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen kokonaisuudessa.
Kulttuurihyvinvoinnin ulottuvuuksia. Kuva artikkelista Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf, 2019).
Oma taide- ja kulttuurisuhde muodostaa kulttuurihyvinvoinnin perustan
Kulttuurihyvinvoinnin perusta rakentuu jokaisen ihmisen omalle ainutlaatuiselle taide- ja kulttuurisuhteelle. Tämän suhteen muodostuminen alkaa heti syntymän jälkeen ja kehittyy koko elämän ajan. Elämämme aikana saadut taide- ja kulttuurikokemukset rakentavat tätä suhdetta. Myös kokemus ja käsitys omasta luovuudesta, taiteellisuudesta, musikaalisuudesta tai lahjakkuudesta vaikuttaa suhteen rakentumiseen. Kulttuurihyvinvoinnissa ajatellaan, että jokaisella on oikeus tehdä taidetta, eikä taiteen tekeminen kuulu vain lahjakkaille. Ylipäätään käsitykseen synnynnäisestä lahjakkuudesta suhtaudutaan kulttuurihyvinvoinnissa ja nykypäivän taidekasvatuksessa kriittisesti.
Taide- ja kulttuurisuhteemme vaikuttaa siihen, millaisia valmiuksia meillä on ottaa vastaan taidetta, millaisia merkityksiä annamme taiteelle elämässämme ja millaisia oivalluksia ja kokemuksia meille syntyy kokiessamme taidetta. Vastaavanlaisesti voimme pohtia omaa liikuntasuhdettamme tai vaikkapa ruoka- ja luontosuhdettamme – kaikki tärkeitä hyvinvoinnin kannalta! Millainen on sinun taide- ja kulttuurisuhteesi?
Taiteen ja kulttuurin harrastamisella on merkittäviä vaikutuksia kansanterveydelle
Kansainvälisestä tutkimuksesta tiedämme, että taidetta ja kulttuuria harrastavilla ja kulttuuritilaisuuksissa aktiivisesti käyvillä aikuisilla on parempi mielenterveys kuin niillä, jotka eivät harrasta kulttuuria. He ovat myös tyytyväisempiä elämäänsä, ja kokevat elämänsä merkityksellisemmäksi, mikä puolestaan on yhteydessä moniin fyysiseen terveyteen liittyviin hyötyihin.
Lisäksi niiden aikuisten, jotka osallistuivat taide- ja kulttuuritoimintaan säännöllisesti ja useiden vuosien ajan, aivojen kyky kompensoida ikääntymisen ja sairauksien aiheuttamia muutoksia myöhemmin elämässä on parempi. He sairastuvat epätodennäköisemmin dementiaan, ja heillä todetaan vähemmän masennusta sekä haurautta vanhemmalla iällä. He kokevat myös vähemmän yksinäisyyttä.
Meissä kaikissa on luovuutta, joka kannattaa ottaa käyttöön. Kuva: Adobe Stock.
Taide mielen ja kehon hyvinvoinnin tukena
Tunteiden säätelykyky on yhteydessä mielenterveyteen ja tunteet tuntuvat kehossa. Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Taide tarjoaa mahdollisuuden kommunikointiin myös muutoin kuin sanallisesti tai toimii sanallistamisen tukena. Tästä hyvänä esimerkkinä monet iltapäiväämme osallistuneista sote-alan ammattilaiset kertoivat käyttäneensä erilaisia kuvakortteja, kuvia tai valokuvausta itseilmaisun tukena. Lisäksi valokuvin oli työstetty oman kuntoutuksen tai päihteettömyyden polkua.
Taiteen avulla tunteiden ja mielialojen säätelystrategiat voivat aktivoitua monin tavoin. Museovierailu, teatteriesitys tai taidetyöpaja voi auttaa unohtamaan huolet, ei-toivotut ajatukset ja tunteet. Musiikin kuuntelu voi helpottaa kipua tai laulaminen ja hyräily helpottaa muistisairaan henkilön hoitotoimenpiteitä ja arjen siirtymätilanteita vaikkapa ruokailuun tai suihkuun. Toisaalta taiteen avulla voidaan myös käsitellä tunteita, esimerkiksi purkaa kielteisiä tunteita turvallisesti ja hallitusti. Unelmakarttojen avulla on hahmotettu asiakkaan tulevaisuuden suuntaa ja luotu toivoa samalla nauttien käsillä tekemisestä ja kauniista lopputuloksesta.
Ympäristön merkitys on tärkeä toipumisessa ja hyvinvoinnissa. Tutkimuksesta tiedetään, että taideteokset ja miellyttävä värimaailma voivat edistää toipumista ja rauhoittaa potilaita sairaalassa tai sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä. Taideteokset ja yhdessä tehdyt seinämaalaukset tuovat väriä tiloihin ja antavat keskustelunaiheita.
Monitoimijainen yhteistyö kantaa eteenpäin
Monet iltapäivätilaisuutemme sote-ammattilaisista kertoivat tehneensä yhteistyötä taiteen ammattilaisten kanssa. Muun muassa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä oli työskennelty pitkäkestoisesti tarinateatterin ammattilaisten kanssa. Taiteilijoiden osaamista on hyödynnetty myös työhyvinvointipäivissä yhdessä taidetta tekemällä. Musiikin ammattilaisen ohjaama henkilöstökuoro on lisännyt paitsi sosiaalista voimaa niin myös tuonut iloa uuden oppimisesta. Lisäksi asiakaskohtaamisissa on vinkattu erilaisia taiteen muotoja, taideryhminä ja harrastuksia, joita asiakas voisi kokeilla tai niitä on jopa kokeiltu yhdessä vastaanotolla.
Luovia menetelmiä voitaisiin käyttää enemmän myös työpaikan kokouksissa. Yhteinen lyhytkin musiikinkuunteluhetki, liikkuminen musiikin tahtiin tai yhteisöllisen runon kirjoittaminen tuovat hengähdystaukoja arkeen. Meissä jokaisessa on luovuutta, joka kannattaa ottaa käyttöön!
Kirjoittaja:
Anna-Mari Rosenlöf
FM, kulttuurihyvinvoinnin erityisasiantuntija, Taikusydän – Kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste
Sihteeri, Kulttuurihyvinvointipooli
#kulttuurihyvinvointi #kulttuuri #taide #luovuus #hyte #mielenterveys #palveluohjaus #asiakasohjaus #sote #ennaltaehkäisy
